ARTIKKELIT
|
Poikkeustilanteisiin varautuminen kuuluu arjen hallintaan
Varautumisjohtaja Karim Peltonen SPEKistä kävi Eduskunnan kotitalouden tukirenkaassa kertomassa omatoimisesta varautumisesta. Peltonen esiintyy myös Kotitalousopettajien liiton kevätkoulutuspäivässä 12.4. Helsingissä.
Suomen Pelastusalan keskusjärjestö on valtakunnallinen pelastus- ja turvallisuusalan asiantuntijajärjestö. Sen alaa ovat varautuminen, väestönsuojelu ja onnettomuuksien ehkäisy. SPEK on VPK-toiminnan kattojärjestö, ja se koordinoi myös Kova-toimikunnan toimintaa. Kova tarkoittaa kotivaraa, ja Kotitalousopettajien liitto on aktiivisesti mukana Kova-toiminnassa.
”Myrskyt kuten Eino, oskari ja Seija ovat tuoneet omatoimisen varautumisen uudella tavalla esille. Hyvään arjen hallintaan kuuluu myös se, että on eväät siltä varalta, että jotain odottamatonta tapahtuu”, Peltonen painotti.
”Pitkään varauduttiin lähinnä sotaan. Nyky-yhteiskunnalla on kuitenkin muita, todennäköisempiä uhkia. Seija-myrsky esimerkiksi jätti 200 000 suomalaista ilman sähköä, osan päiväkausiksi.”
ILMAN SÄHKÖÄ YHTEISKUNTA ON HAAVOITTUVA
Ilman sähköä olemme hyvin haavoittuvia. Asia koskee myös kotitalouksia, yhteiskunnan pienintä yksikköä. Ennaltaehkäisy ja varautuminen tapahtumiin kannattaa.
”Turvallisuuspolitiikka käsittelee koko yhteiskuntaa. Kansalaisen näkökulmasta kriisi on kuitenkin aina yhtä paha kun se sattuu omalle kohdalle – laajuudesta riippumatta”, Peltonen muistutti.
Viranomaisten jä järjestöjen yhteinen Kova-toimikunta perustettiin vuonna 2012. Karim Peltonen on toimikunnan puheenjohtaja. Tavoitteena on turvata ja kehittää kotitalouksien toimintakykyä häiriötilanteissa.
”Tähän kuuluu esimerkiksi ruoka- ja vesihuoltoa, kykyä vastaanottaa akuutteja tilanteita, kuten sähkökatkoja. Tärkeä on myös laajempi kestävän kehityksen näkökulma: miten kotitaloudet voivat olla mukana ennaltaehkäisemässä haavoittuvaisuutta? Tärkeää olisi suosia lähiruokaa ja suomalaista luomutuotantoa!”
OSAAMISTA YLLÄPIDETTÄVÄ JA SIIRRETTÄVÄ ETEENPÄIN
Peltosen mukaan on tärkeää ylläpitää osaamista, esimerkiksi puutarhaviljelyä, ja siirtää sitä myös seuraaville sukupolville. Kuluttajavalinnoillakin voi vaikuttaa ruokaturvaan. Pehmeillä arvoilla parannetaan yhteiskunnan kriisinsietokykyä.
Kotivara tarkoittaa kodin perusvarastoa. ”1960-luvulla elimme yhtenäiskulttuurissa. Nyt maailma on yksilöllisempi. Emme voi suoraan sanoa, että joka kotiin pitää varata 5 kiloa perunaa”, Peltonen huomautti.
”Erityisruokavaliot ynnä muut saavat aikaan sen, että jokaisen olisi tunnistettava omat tarpeensa. Tarkoitus on herättää ihmisiä ajattelemaan ja miettimään. Kuinka kauan sinä pärjäisit kotona olevilla elintarvikkeilla?”
Yhteiskunnassa on myös ryhmiä, jotka ovat hyvin haavoittuvia. Niitä, jotka ovat muutenkin heikoilla, jo tavallisessa arjessa.
”Tavoitteena vuonna 2014 on ihmisen kokoinen viestintä, ihmisten tarpeista lähtevä. Varautuminen pitäisi nivoa arkeen. Tarvitaan arjen taitoja, luottamusta omaan osaamiseen. Muita tavoitteita ovat kestävä elämäntapa, sosiaalisen pääoman rakentaminen, terveys”, Peltonen kiteytti. •
Teksti: Aira Kuvaja
Kuva: Marjaana Manninen
Suomen Pelastusalan keskusjärjestö on valtakunnallinen pelastus- ja turvallisuusalan asiantuntijajärjestö. Sen alaa ovat varautuminen, väestönsuojelu ja onnettomuuksien ehkäisy. SPEK on VPK-toiminnan kattojärjestö, ja se koordinoi myös Kova-toimikunnan toimintaa. Kova tarkoittaa kotivaraa, ja Kotitalousopettajien liitto on aktiivisesti mukana Kova-toiminnassa.
”Myrskyt kuten Eino, oskari ja Seija ovat tuoneet omatoimisen varautumisen uudella tavalla esille. Hyvään arjen hallintaan kuuluu myös se, että on eväät siltä varalta, että jotain odottamatonta tapahtuu”, Peltonen painotti.
”Pitkään varauduttiin lähinnä sotaan. Nyky-yhteiskunnalla on kuitenkin muita, todennäköisempiä uhkia. Seija-myrsky esimerkiksi jätti 200 000 suomalaista ilman sähköä, osan päiväkausiksi.”
ILMAN SÄHKÖÄ YHTEISKUNTA ON HAAVOITTUVA
Ilman sähköä olemme hyvin haavoittuvia. Asia koskee myös kotitalouksia, yhteiskunnan pienintä yksikköä. Ennaltaehkäisy ja varautuminen tapahtumiin kannattaa.
”Turvallisuuspolitiikka käsittelee koko yhteiskuntaa. Kansalaisen näkökulmasta kriisi on kuitenkin aina yhtä paha kun se sattuu omalle kohdalle – laajuudesta riippumatta”, Peltonen muistutti.
Viranomaisten jä järjestöjen yhteinen Kova-toimikunta perustettiin vuonna 2012. Karim Peltonen on toimikunnan puheenjohtaja. Tavoitteena on turvata ja kehittää kotitalouksien toimintakykyä häiriötilanteissa.
”Tähän kuuluu esimerkiksi ruoka- ja vesihuoltoa, kykyä vastaanottaa akuutteja tilanteita, kuten sähkökatkoja. Tärkeä on myös laajempi kestävän kehityksen näkökulma: miten kotitaloudet voivat olla mukana ennaltaehkäisemässä haavoittuvaisuutta? Tärkeää olisi suosia lähiruokaa ja suomalaista luomutuotantoa!”
OSAAMISTA YLLÄPIDETTÄVÄ JA SIIRRETTÄVÄ ETEENPÄIN
Peltosen mukaan on tärkeää ylläpitää osaamista, esimerkiksi puutarhaviljelyä, ja siirtää sitä myös seuraaville sukupolville. Kuluttajavalinnoillakin voi vaikuttaa ruokaturvaan. Pehmeillä arvoilla parannetaan yhteiskunnan kriisinsietokykyä.
Kotivara tarkoittaa kodin perusvarastoa. ”1960-luvulla elimme yhtenäiskulttuurissa. Nyt maailma on yksilöllisempi. Emme voi suoraan sanoa, että joka kotiin pitää varata 5 kiloa perunaa”, Peltonen huomautti.
”Erityisruokavaliot ynnä muut saavat aikaan sen, että jokaisen olisi tunnistettava omat tarpeensa. Tarkoitus on herättää ihmisiä ajattelemaan ja miettimään. Kuinka kauan sinä pärjäisit kotona olevilla elintarvikkeilla?”
Yhteiskunnassa on myös ryhmiä, jotka ovat hyvin haavoittuvia. Niitä, jotka ovat muutenkin heikoilla, jo tavallisessa arjessa.
”Tavoitteena vuonna 2014 on ihmisen kokoinen viestintä, ihmisten tarpeista lähtevä. Varautuminen pitäisi nivoa arkeen. Tarvitaan arjen taitoja, luottamusta omaan osaamiseen. Muita tavoitteita ovat kestävä elämäntapa, sosiaalisen pääoman rakentaminen, terveys”, Peltonen kiteytti. •
Teksti: Aira Kuvaja
Kuva: Marjaana Manninen